Chromebookia hankkimassa? Kokeile ensin Cr OS Linuxia!

HP Chromebook 14 on vain 2,06cm paksu ja painaa pari kiloa. Kuvan lähde: Google

Chromebookit ovat rantautuneet Suomeen ja niitä on alkanut näkyä mainoslehtien sivuilla. Mainoksissa luvataan hyvää suorituskykyä, turvallisuutta ja hyvää sovellusvalikoimaa. Chromebookit ovat, kuten nimikin viittaa, Chrome OS -pohjaisia laitteita. Toisin sanoen sisällä sykkii linux-käyttöjärjestelmä, joka on Googlen muokkaama. Laitteisiin voi asentaa myös muita linuxeja, mutta mm. näytönohjaimen ajureiden kanssa voi tulla ongelmia. Itseäni kiinnostaisi hankkia tällainen web-käyttöön. Voisipa  blogin kirjoittelu sohvalla olla näppärää kevyellä, mutta kuitenkin riittävän suurella näytöllä varustetulla Chromebookilla. MacBook Airin hintaan verraten melko helppo valinta, jos käyttötarkoitus on vain kevyt surffailu.

Muutamia arvosteluja lukeneena Chromebookin pitäisi soveltua erinomaisesti online-sisällön kuluttamiseen. Koko käyttöjärjestelmä perustuu online-ajatukseen, koska kaikki sovellukset toimivat Internetin yli. Sovellukset ovat vain linkkejä Googlen palveluihin, kuten Gmailiin tai Dokumentteihin. Mikäli läppärin tarkoituksena on vain käyttää Intenet-palveluita, 11.6"-14" näyttö ei ole liian pieni ja hinta ei saa olla päätä huimaava, kannattaa tähän laitteeseen ehkä tutustua tarkemmin. Saatavilla on muutamia malleja, 3G-modeemi löytyy myös optiona.

Cr OS Linux käynnistyy suoraan Chromiumiin. Esillä ovat yleisimmät sovellukset.

Millainen Chromebookin käyttöjärjestelmä sitten on? Mikäli tämä kysymys pyörii mielessä, etkä halua mennä liikkeeseen tekemään pikatestauksia, voit saada Chromebookin kaltaisen kokemuksen Cr OS Linuxilla. Voit luoda boottaavan USB-tikun ja kokeilla käyttistä jossain koneessa. Itselle tutumpi ja helpompi tapa on kuitenkin tehdä virtuaalikone, jolla käynnistää käyttöjärjestelmä. Käyttistä ei siis suoranaisesti tarvitse edes asentaa, vaan tätä voi käyttää "live-kokeiluna", kuten useita muitakin linux-jakeluita. 

Sovellusvalikoima on käytännössä linkkikirjasto Googlen tarjoamiin palveluihin, kaikki tarjolla olevat "sovellukset" avataan Chromium-selaimella. Vakiona ovat edustettuina mm. Gmail, Google Calendar, YouTube, Google Docs ja Angry Birds. Lisää sovelluksia saa Google Playsta ja Chrome Webstoresta. Cr OS Linuxin mukana toimitetaan liuta muitakin sovelluksia, kuten LibreOffice, Pidgin, GIMP ja Banshee. Käytän itse suurimmaksi osaksi Internet-selainta sekä satunnaisesti kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmia, joten nämä löytyvät tästä paketista. Cr OS Linuxiin saa asennettua muitakin sovelluksia, kuin Chromiumin päällä toimivia, se on suurin ero oikeaan Chrome OS:ään.

Nykyään monet palvelut ja sovellukset toimivat Internet-selaimen päällä niin hyvin, ettei perinteisiä sovelluksia tarvita niin paljoa. Olen ollut jo vuosia Googlen palveluita paljon kuluttava käyttäjä, joten ne ovat tuttuja entuudestaan. Cr OS Linux tarjoaa kaiken Internet-sisällön ja päälle vähän muutakin extraa. Ikkunointimanagerina tässä käyttöjärjestelmässä toimii Cinnamon. Kevyempikin se voisi olla, mutta Cinnamon ajaa asiansa hyvin. Käyttöjärjestelmä on erittäin kevyt, joten se pyörii vanhemmallakin koneella mainiosti. Windows-sovelluksien emulointia varten löytyy myös Wine esiasennetuna, tätä ei Chrome OS luonnollisesti myöskään tarjoa.

Menun takaa löytyy lisää sovelluksia, säätömahdollisuuksia ja esimerkiksi sammutusnappi.

Cr OS Linux tarjoaa siis Chromebookin kaltaisen kokemuksen, jossa ei sinällään ole mitään maata mullistavaa. Käyttö ei ole niin rajoitettu online-sisältöön, kuten Chrome OS:ssä. Rankkaan pelikäyttöön tai videoeditointiin kumpaakaan alustaa ei ole luotu. Googlen palveluita paljon hyödyntävälle kynnys oppia Cr OS Linuxin käyttö on hyvin matala, eihän pääikkunassa ole kuin muutama hassu painike mistä valita.

Kannattaako Chromebookia edes harkita vaikka kakkoskoneeksi tai reissukaveriksi? Mielestäni kannattaa. Softapuolen (ja raudan) rajoitukset tiedettäessä enemmän itseäni mietityttää Chromebookin komponenttien laatu. Pitänee käydä tutkimassa jossain liikkessä millainen kapistus on livenä. Mistään high-endista ei tietenkään ole kyse, joten odotukset eivät ole pilvissä. Mielenkiintoistahan tässä online-ajatuksessa on se, että kaikki mitä teet Chromebookilla ja tallennat Googlen pilveen, on käytettävissä millä tahansa päätelaitteella, josta on pääsy samoihin palveluihin. Päätelaiteriippumattomuus on tätä päivää ja mielestäni Chromebook tukee sitä ajatusta loistavasti. Ajatus Chromebookin hankkimisesta kutkuttaa, mutta nähtäväksi jää tulenko sellaista hankkimaan. Säätöpotentiaalia täysveriseksi linux-koneeksi kuitenkin löytyy, joten mielenkiintoni se ainakin herätti!

Evoluent V4 VerticalMouse - hiirikäden pelastaja?

Evoluent VerticalMouse V4 -hiiren käyttöasento. Kuvan lähde: Evoluent.com

Paljonkin ruudun ääressä aikaa viettävät, joko työn puolesta tai vapaa-ajalla, eivät välttämättä kiinnitä juurikaan huomiota ergonomiaan. Sitä huomaa itsekin toisinaan istuvansa jalat pöydällä, alaselkä ja niskat kiertyneinä. Siinä vaiheessa kun jalat puuttuvat, tehdään vasta asialle jotakin. Pitkällä aikatähtäimellä "röhnöttäminen" kuitenkin käy kehon päälle ja erilaisia vaivoja alkaa ilmetä. Mitä nuorempana tajuaisi ottaa huomioon myös ergonomian, sitä vähemmällä rasituksella keho pääsisi. Viime aikoina itseäni on alkanut vaivata hiirikäsi. Tavallista hiirtä käytettäessä käsi joutuu vääntyymään, eikä ole luonnollisessa asennossa. Markkinoilta löytyy useita erilaisia "ergonomisia hiiriä" ja tässä postauksessa käsitellään yhtä sellaista.

Evoluent V4 VerticalMuouse näytti saapuessaan lähinnä avaruusalukselta. USB-liittimen kytkettyä hiireen syttyi valoja ja ulkomuoto oli vain jotenkin hauska. Hiireen tottuminen vei aikaa kohdallani noin tunnin verran. Alkumetrit olivat kankeat ja hiiri tuntui kädessä kömpelöltä. Käyttöönotossa piti asentaa ajurit, jotta pääsi säätämään näppäinten järjestystä. Vakiona ylhäällä vasemmalla oli hiiren vasen näppäin, keskellä tuplaklikkaus ja oikealla alhaalla hiiren oikea näppäin. Perinteiseen hiireen tottuneena piti keskinäppäimen ja oikean alanäppäimen paikkaa vaihtaa. Oudoksuin alkuun koko tuplaklikkausnäppäinta, mutta totutin itseni siihen ja nyt resurssienhallinnassa surffailu onkin supernopeaa. Keskellä on fyysiset näppäimet myös hiirenosoittimen nopeuden säätöön.

Geelirannetuki antaa extramukavuutta pitkäjaksoisella käytöllä.

Peukalo asettuu hyvin siihen tarkoitettuun "kuppiin". Pinta on semisti hiostava pitkällä käytöllä.

Etupuolella on säätönäppäin hiirenosoittimen liikenopeudelle. Perinteinen rulla löytyy myös.

Hiiren ulkoasu on herättänyt hilpeyttä niin itsessä, kuin muissakin ihmisissä. Olen kuullut hämmästyneitä kysymyksiä "Onko tuo muka hiiri?". Omalla kohdallani hauskuus loppui, kun muutaman viikon käytön jälkeen hiirikäden oireita ei ollut enää havaittavissa. Hiiren operointi ei sinällään eroa tavallisen hiiren käytöstä, liikuttaminen tapahtuu samalla tavalla ranteella. Liikkuvusherkkyyden saa säädettyä erittäin korkeaksikin tarvittaessa, keskisäädöt ovat olleet itselle sopivat. Hiiri liikkuu sulavasti hiirimatolla sekä pöydällä, eikä pohja ole karkea. Käyttöasento on erittäin mukava, kun joka sormelle on oma lepuutuspaikkansa. Pitkällä käytöllä tämän hiiren kanssa käsi pääsee kuitenkin lähmääntymään, koska pinnat ovat muoviset. Sitä voi yrittää hillitä laittamalla ajureista taukomuistutuksen päälle, joka kehoittaa venyttelemään ja olemaan poissa ruudun äärestä vaikka 30min välein!

Omalla kohdalla hiirikäden orastavat oireet katosivat muutamassa viikon käytön jälkeen. Voin siis sanoa tuotteen toimineen kohdallani loistavasti. Hinta-laatusuhde on tämän hiiren kohdalla kuitenkin keskinkertainen, koska hinta on melko korkea ~108€. Halvempiakin hiiriä löytyy markkinoilta, jotka ajavat periaatteessa saman asian. En ole itse kokeillut muita malleja käytännössä. joten en voi muodostaa niistä mielipidettä. Tarkkasilmäiset huomasivat että tämä hiiri soveltuu vain oikeakätisille, mutta ei hätää, tätä valmistetaan myös vasenkätisten mallina. Mikäli hinta ei muodostu ongelmaksi ja tahdot ostaa hyvän "ergonomisen hiiren", voin suositella tutustumaan tähän hiireen.

Nescafé Dolce Gusto Piccolo -kahvinkeitin

Keitin on näppärän kokoinen. Leveyttä on vain 26,50 cm, korkeutta 37,20cm ja syvyyttä 26,70cm. Kuvan lähde: coffee-makers.biz

Blogin yhtenä aihealueena ovat "kaikenlaiset tekniset vempaimet", joten otetaan väliin katsaus Nescafé Dolce Gusto Piccolo -kahvinkeittimestä! Tämä paljon mainontaa osakseen saanut Delonghin valmistama vekotin, juuri se musta möhkäle Gigantin joka viikkoisen mainoksen etusivulla, on osoittautunut muutaman viikon käytössä melko näppäräksi laitteeksi. Onko "kapselikahvinkeittimestä" mitään hyötyä, mikä on kahvikapseleiden hinta-laatusuhde ja minkä makuista litkua tällaisella keittimellä saa aikaan?

Vanha kahvinkeitin sanoi sopimuksensa irti ja takuuhuollon ajaksi ei tarjottu toista tilalle. Onneks joulupukki toi Nescafé Dolce Gusto Piccolo -kahvinkeittimen, joka pääsikin näyttämään nyt kyntensä. Laitteella tuli alkuun tehtyä ainoastaan muutamat testikahvit ja todettua, että ihan normaalin makuista kahvia saa valmistettua, eikä laite varmaan tule isolla käytöllä olemaan. Voi kuinka väärässä olinkaan. Laitteen mukana toimitettiin muutama erikoiskahvikapseli, jotka olivat maultaan melko hyviä. Saman tasoista kahvia saa monesta "oikeasta kahvilasta". Keitin on käyttövalmis alle 30 sekunnissa, jonka jälkeen vivusta väännettäessä vesi alkaa valua kahvikapselin läpi 15 barin voimalla. Espresson (50ml kuppi) saa keitettyä siis alle minuutissa! Tästä syystä aamukahvi onkin toisinaan vaihtunut pikaespressoon. Kapselit maksavat noin 0,37€/kpl (5,99€/16 kapselia), joka on mielestäni kohtuullinen hinta "erikoiskahvista".

Makuvaihtoehtojen kirjo kauppojen hyllyllä on laaja. Kapselin päällä on näkyvissä asteikko, joka indikoi käytettävän vesimäärän kapselin kanssa.

Keitin lämpeää todella nopeasti ja valmistaa kahvin nautittavaksi kohtuullisessa ajassa. Entä maku sitten? Tykkään juoda vahvaa kahvia, teen juonti on asia erikseen. Kokeilemani muutamat espressot ovat olleet todella positiivisia yllätyksiä, kuten myös Zoegasin Skånerost "peruskahvi". Kylläpä morning blend maistuu myös. Oikeastaan en ole saanut tehtyä keittimellä toistaiseksi huonoa kahvia. Tämä johtunee siitä, että kunkin kapselin kanssa käytettäväksi tarkoitettu vesimäärä on ilmoitettu kapselipakkauksessa. Optimaalista vesimäärä käytettäessä kahvista tulee sen makuista kuin sen on tarkoituskin olla, eikä kahvista tule liian laihaa. Makeanhimoisille on tarjolla jos jonkinmoista latte caramelia ja chococinoa sekä peruskaakaota. Laitteella voi myös valmistaa kylmiä juomia, kuten jääteetä tai ice capuccinoa. Näitä en ole vielä kokeillut itse.

Entäpä laitteen puhdistus ja ylläpito? Vesisäiliöstä täytyy kaataa ylimääräiset vedet pois ja käytetty kapseli otetaan pois kapselitelineestä. Käytetyn kapselin sisään jää aina vettä, joten se saattaa vuotaa. Tämä on tullut muutaman kerran opittua kantapään kautta, kun pieni reikä roskapussin pohjassa on valuttanut kahvit pitkin lattioita. Pirkka-niksinä voikin askarrella maitopurkista käytettyjen kapseleiden säilytyslootan, litran purkin vetoisuus on noin 7-8 kapselia! Normaalit ylläpitotoimet, kuten kalkinpoisto vesisäiliöstä/putkistosta pätee tämänkin laitteen kanssa. Vesi tippuu suoraan putkistosta kapselin läpi kuppiin, joten kapselitelineeseen ei välttämättä jää pisaraakaan kahvia valmistuksen jälkeen. Telineenkin voi huuhtaista käytön jälkeen. Virrankatkaisusta ei tarvitse erikseen huolehita, koska se hoituu automaattisesti 20min käyttämättömyyden jälkeen.

Kuvan kaltaisilta kokemuksilta on toistaiseksi vältytty tämän laitteen kanssa.

Mielestäni Nescafé Dolce Gusto Piccolo -kahvinkeitin on oiva keitin täydentämään kahvinystävän laitevalikoimaa. Valttina ovat ennen kaikkea nopeus ja helppous. Aamun kiireisinä minuutteina laite voi olla pelastus, jos "kone ei meinaa käynnistyä" ilman kahvia. Paljon kahvia litkivän ainoaksi kahvinkeittimeksi tästä ei kustannuspoliittisista syistä välttämättä kuitenkaan ole. Toisinaan kahvintuskissa ärsyttää myös se, että kahvia saa valmistettua vain hyvin rajallisen määrän kerralla. Vähän kahvia juovalle laite taas soveltuu hyvin, koska kapselit säilyvät pitkään, eikä aromit pääse hälvenemään avatusta pakkauksesta. Voin suositella kyseistä laitetta kapselikahvinkeitintä etsivälle!  

Android Mini TV MK808B custom romien testaus

Sain pari päivää sitten käsiini Android Mini TV MK808B -laitteen, josta yleiskatsaus edellisessä postauksessa. Parin päivän testauksen jälkeen voin todeta laitteen toimineen kuten sen pitääkin. Optimaalista käyttökokemusta havittelevana säätäjänä en kuitenkaan tyydy vakiovirityksiin, vaan lähdin testaamaan laitteessa eri custom romeja.

Finless Rom 2.1

Finless romien flash tool näyttää tältä. Käyttöliittymä on pelkistetty ja itse operaatio on tehty helpoksi.

Laite toimitettiin Androidin versiolla 4.2.2, joka oli mielestäni kaikin puolin toimiva paketti. Päätin testata alkuperäisen romin pohjalta paranneltua Finless Rom 2.1:stä, jossa on mukana vaihtoehtona 1080p tuettu kernel. Useimmat MK808B:lle saatavat custom romit ovat 720p-tuettuja, joissa saattaa olla 1080p-skaalaus, mutta ei todellista täyttä 1080p-tukea. Tässä custom romissa on myös valittavana eri määrä tilaa sovellusasennuksia varten. Vakiona tilaa annetaan 1GB ja lopputila jätetään "SD-kortille", joka on todellisuudessa myös sisäistä tilaa. Tämä tila riittää itselleni hyvin, loput saavatkin mennä SD-kortin puolelle, johon voi myös asentaa sovelluksia.

Finless Rom 2.1 1080p kernelillä asentui ongelmitta. Ikäväkseni pääsin heti aluun toteamaan, että käyttöliittymä laahasi hieman perässä, käskyt eivät menneet perille ja jostain syystä kontaktit ilmestyi itsestään ruudulle. Asensin samat softat mitä testasin alkuperäisellä romilla: Yle Areena, Ruutu.fi, Teevee.fi, Viaplay, Spotify, YouTube, Browser, Skype, Twitter. Käytännössä mikään suoratoistosovellus ei toiminut niin hyvin kuin alkuperäisellä romilla. Videot pätkivät ja kuva laahasi äänen perässä. Viaplay ei toiminut laisinkaan ja Katsomo ei näyttänyt myöskään videota, mutta ääni kulki nätisti. Nettiselain lienee ainut sovellus Spotifyn lisäksi, joka toimi kuten pitää. Tein myös Netflixiin tunnuksen testatakseni ettei sekään toimi tämän kanssa. Totesin tämän custom romin olevan käyttökelvoton. Tein testauksen myös saman custom romin 720p kernelillä, eikä se toiminut sen paremmin. En yksinkertaisesti suosittele tätä custom romia kenellekään.

Finless Rom 1.7

Aiemmin testaamani Finless Rom 2.1 osoittautui sudeksi, joten päätin testata paljon suosiota Internetissä saaneen version 1.7, jonka pohjana on vanhempi Android 4.1.1. Asennus sujui niin ikään ongelmitta, flash tool oli samanlainen mitä aiemmalla versiolla käytettäessä. Välissä laitteelle tehtiin totaalinen tyhjennys, joten down gradeamisessa ei ollut ongelmia. Käyttöliittymä oli tuttua Androidia, se ei tarjonnut sen kummempia yllätyksiä. Sen sijaan yllätyksiä tarjosivat uudet toiminnallisuudet, joita en aiemmissa versioissa nähnyt. Yhtenä mainittakoon systembarin autohide.

Finless Rom 1.7 kotiruutu hieman kustomoituna. Launcher on vakio ja se on korvattavissa muilla launchereilla.

Model number näyttää olevan GT-I9100 = Samsung Galaxy SII.

Systembarin (kuvan alareunassa olevat napit) saa piilotettua automaattisesti, kun jokin sovellus laajennetaan koko ruudulle.

Resoluution saa muutettua ja kuvan skaalattua. Käytössä on 42" LG 42LH300, jolla kuva näyttää kirkkaalta tällä resoluutiolla.

AnTuTu Benchmark antoi tulokseksi 12664, joka on tämän hintaluokan laitteelle ok.

Asennuksen jälkeen alkoi tuttu testirumba. Yle Areena, Ruutu.fi, Teevee.fi, Viaplay, Spotify, YouTube, Browser, Skype, ja Twitter. Uutuuksina mukana oli myös TuneIn, MX Player, XBMC, Netflix sekä AnTuTu Benchmark. Kaikki edellä mainitut suoratoistopalvelut toimivat nykimättä ja ääni synkkautui normaalisti kuvan kanssa. Aiemmilla romeilla toimimaton Netflix-sovelluskin toimi mukisematta! Spotify sekä TuneIn toimivat äänentoistossa hyvin. Testasin TuneInillä niin koti- kuin ulkomaisia kanavia hyvin tuloksin. Big Buck Bunny pääsi testiin myös mukaan. Kuva toistui MX Playerilla nykimättä full hd:na, samoin YouTubesta sekä Vimeosta. MX Playerilla videoissa toimivat myös tekstitykset. XBMC:n käyttöliittymä toimi todella nopeasti ja toistotoiminnallisuudet pelaavat erinomaisesti. Tällä romilla myös wifi-yhteys tuntuu pelaavan hieman paremmin, Google Playsta sovellukset ainakin latautuvat silminnähtävästi nopeammin.

Tätä laitettahan pystyy käyttämään myös mediaserverinä, jossa palvelee hyvin esimerkiksi tämän custom romin mukana tullut eHomeMediaCenter. Valokuvat sekä videot toistuivat hyvin iPhone 5:sta tv:n ruudulle. Täytyy kysellä Herra Googlelta, että saisiko tämän pelaamaan AirPlay-toiminnallisuuden kanssa suoraan ilman lisäsovelluksia. Lisäsovelluksien kanssa tämä on ainakin mahdollista. Tuettuina ovat tietääkseni i-laitteet sekä Android-pohjaiset laitteet.

MK808B tuntuu toimivan vihdoin kuten olen sen halunnut toimivan. Tähän lopputulokseen tarvittiin Finless Rom 1.7, joka toi hieman lisää sulavuutta käyttöön sekä lisätoiminnallisuuksia verraten alkuperäiseen romiin. Internetistä löytyy useita muitakin custom romeja, jotka voivat toimia aivan yhtä hyvin tai jopa paremmin. Itselläni on nyt kuitenkin käytössä kaikki toiminnallisuudet, joita tarvitsen, joten en lähde lähde testaamaan tällä haavaa muita custom romeja. Finlessin custom romit ovat suuressa suosiossa, koska niihin on leivottu sisään kaikki perustoiminnallisuudet, joten jäljelle jää vain lempisovellusten asennus. Ainakin versio 1.7 tuntuu toimivan täydellisesti yhteen tämän laitteen kanssa, joten se olkoon laitteessa kunnes toisin todistetaan!

Android Mini TV MK808B

Tuotepakkaus on perinteinen kädet rikkova, teräväreunainen muovipaketti. Kaikki tarkat speksit on mainittu suoraan paketissa.

Parin viikon odottelun jälkeen se tapahtui, Android Mini TV MK808B kolahti postiluukkuun. Paketti oli ehjä ja sisältä löytyi kaikki tarvittavat kilkkeet, jotka oli luvattu toimittaa pakkauksen mukana. Tiesin etukäteen että laite on melko pieni, mutta todellinen koko oli vielä oletettua pienempi. Painoa laiteella on vain ~50g. Laitteen muovikotelo tuntuu lujalta, natinaa ei ole havaittavissa ja liittimet ovat napakat. Tämän hintaiseksi (~35€) laitteeksi laatuvaikutelma on hyvä.

Laitteen liitäntäportteina toimivat Mini-HDMI, USB-portti lisälaitteille, USB-portti virransyöttöön, OTG USB sekä SD-korttipaikka. Sisäistä tallennustilaa on 8GB tarjolla tässä mallissa, josta on annettu 2GB tilaa sovelluksille. Erillistä virtapainiketta ei ole tarjolla, joka voi olla jollekin ongelma. Itselläni laite sammuu ja käynnistyy samalla tv:n kanssa, koska virransyöttö tapahtuu tv:n USB-portista. Saan myös laitettua laitteen virransäästötilaan suoraan näppäimistön virtapainikkeesta, josta laite herää nätisti vain muutamassa sekunnissa. Langaton näppis/hiiri Logitech K400r toimii laitteen kanssa todella hyvin. Volyymipainikkeet, koti-näppäin, musiikki-näppäin ja virtapainike toimivat suoraan ilman lisäsäätöjä. Laite reagoi hyvin napinpainalluksiin, eikä hiiren käytössäkään ole ongelmia.

Kaikki tarvittavat kilkkeet toimitettiin laitteen mukana. Virransyötön voi ottaa myös suoraan TV:n mahdollisesta USB-paikasta.

Laitteen suorituskyky on hyvä. Käyttöliittymä toimii sulavasti, sovellukset avautuvat ripeästi ja langaton verkko toimii pätkimättä. Sovelluksia asennettaessa lyhytaikaista nykimistä on havaittavissa, mutta se annettakoon anteeksi. Moniajo toimii näppärästi, Spotify luukuttaa taustalla musiikkia ja nettisurffaus sujuu samalla. 720p videoiden toistaminen on sulavaa, eikä 1080p videokaan näytä YouTubesta nykivän. Täytyy tässä välissä muistuttaa siitä faktasta, että kyseessä on todellakin alle 40 €uroa maksava laite! Suorituskyky on suorastaan ilmiömäinen huomioiden hankintahinnan. Hinta-laatusuhde ei yksinkertaisesti voi olla parempi. Alla kuvakaappauksia laitteen vakiokokoonpanosta.

Vakioasennuksessa olikin yllättävästi Androidin versio 4.2.2 sisässä, vaikka paketin takana lukee 4.1.

Vakioasennuksen home screen näyttää tältä. Jäsentely on luonteva, mutta painikkeita ei voi valitettavasti säätää.

Vakioasennuksen sovellusvalikoimaa.

Vakioasennuksessa oli mukana myös erillinen asetussovellus.

YouTube-sovelluksessa on hieno "rullaustoiminto".

Testasin vakioasennuksessa seuraavat sovellukset, sovelluksen perässä listattuna havaintoja toiminnallisuuksista.

Yle Areena - Toimii ongelmitta. Kuva tulee täydelle ruudulle, kuvanlaatu on tuttuun tyyliin sopivan rakeinen.
Ruutu.fi - Toimii ongelmitta. Kuva ei tule aivan täydelle ruudulle, laatu on niin ikään rakeista.
Teevee.fi - Toimii ongelmitta, mutta sisältö onkin pelkkiä linkkejä. Katsomo.fi avautuu suoraan selaimessa ja toimii OK.
Viaplay - Sovellus asentuu ja avautuu ongelmitta, videota toistettaessa päätyy virheeseen. Tämä ei siis toimi.
Spotify - Toimii erittäin sulavasti ja hyvin kaikin puolin.
YouTube - Toimii ongelmitta, HD-video toistuu nykimättä.
Browser - Toimii hyvin kaikin puolin. Vakiona fontti on liian isolla, tämä on säädettävissä sovelluksesta.
Skype - Kirjautuminen toimii ja viestit kulkevat, mikkiä ja webkameraa ei ole testattavissa.
Facebook - Kirjautuminen toimii, käyttöliittymä on nettiselaimella järkevämpi.
Twitter - Kirjautuminen toimii, käyttöliittymä on nettiselaimella järkevämpi.

Pääsääntöisesti käytän HTPC:llä Spotifya, YouTubea, nettiselainta ja satunnaisesti joitain suoratoistopalveluita. Tähän käyttötarkoitukseen laite soveltuu erinomaisesti ja tekee tehtävänsä. Foorumeilta luin ettei Netflixin pitäisi toimia Android 4.2 version kanssa, tunnuksien puutteessa ei itsellä valitettavasti ole testimahdollisuutta. Kaikki sovellukset eivät ole yhteensopivia tämän laitteen kanssa, kuten testaamani Viaplay. Laite on rakennettu tabletin softasta, joten kaikkien sovellusten käyttö ei ole luontevaa tällaisella käyttöliittymällä. Itse olen aina pitänyt Androidin käyttöliittymästä, joten en näe sitä ongelmana. Huonompiakin ratkaisuja on tullut nähtyä.

En meinaa hyväksyä sitä tosiasiaa, että tämä laite toimii monta kertaa paremmin, kuin ~350€ itse kasattu HTPC-kokoonpanoni. Voin suositella tätä laitetta lämmöllä varsinkin edullista "smart tv:tä" etsivälle. Säätömahdollisuudet ovat Androidin myötä erittäin laajat. Aika näyttää alkaako laite hidastella "androidimaisesti" ajan saatossa vai toimiiko se kuin junan vessa.

Seuraavassa postauksessa pureudun muutamaan Finlessin custom romiin, joita olen testannut laitteella. 

    

Viime kevään lumia, Nokia Lumia 720

Puhelimen ulkonäkö on moderni ja yksinkertaisen kaunis. Kuvan lähde: MyTrendPhone

Viime keväänä julkaistu Nokia Lumia 720 löytyy vieläkin kauppojen hyllyillä ja nyt sen saakin hyvin kohtuulliseen hintaan (219,90€ Verkkokauppa.com). Mitäs sillä rahalla sitten saa? Mielestäni hinta-laatusuhteeltaan hyvän suorituskyvyn, 4,3" kirkkaan kuvan tuottavan GorillaGlass-näytön, tyylikkään designin ja keskivertoa paremman akunkeston. Lisävarusteella myös langaton lataus on mahdollista. Erityisesti pidän valkoisesta mallista, jossa mustat näppäimet tuovat kivan kontrastin. Puhelin näyttää kulmikkaalta, mutta reunat ovat kuitenkin pyöristetyt. Haavoja ei tällä laitteella pitäisi käsiin saada.

Puhelimen laatuvaikutelma ei vastaa mielestäni hintaa, vaan puhelin tuntuu ja näyttää selkeästi kalliimmalta laitteelta. Kuoret eivät natise, näyttö on GorillaGlassia, kaiutin ei särise soidessa ja käyttöliittymä toimii sulavasti. Kuorien materiaali on muovia, mutta niin on monen kalliimmankin laitteen. Ai niin, puhelimen operointihan on mahdollista myös hanskat kädessä! Samaan ei pysty 700€ hintainen iPhone 5S tai monet 500€ hintaluokan Android-puhelimet. Varsinkin näin pohjoisissa oloissa näppärä ominaisuus. Näytön tarkkuudessa on toivomisen varaa, mutta tässä hintaluokassa pikselitiheys on riittävä.

Windowsin "livetiilien" väriä saa vaihdettua mielensä mukaan.

Windows Phonea on moitittu sovellusvalikoiman suppeasta tarjonnasta. Tämä pitää paikkansa, jos lähdetään vertaamaan Google Playsta tai Applen App Storesta löytyvää sovellusrepertuaaria. Oleellisimmat ja yleisimmät sovellukset löytyvät kuitenkin laitteelle ja ne toimivat hyvin. WhatsApp, Facebook, Twitter, Spotify, SportsTracker, ynnä muut löytyvät takuulla. Skypellä voi soittaa ilmaisia videopuheluita, jossa puhelimen etukamera toimii hyvin. Ilmainen Nokia Musiikki on tarjonnaltaan myös OK. Miinusta sovellusvalikoima saa Internet-selainten puutteesta. Muita selaimia kuin Internet Explorer ei ole tarjolla. Myös esimerkiksi YouTube on vain linkki m.youtube.com -sivustolle. Yle Areena ja Ruutu toimivat nykimättä ainakin 100mbit WLAN-yhteyden päässä. HERE Maps ja HERE Drive toimivat saumattomasti. Hämmennystä aiheuttaa puhelimen näytön alaosassa sijaitseva suurennuslasi-näppäin, jonka on tarkoitus toimia hakunäppäimenä. Hakumoottoria ei pysty vaihtamaan, vaan se on pakotetusti Microsoftin Bing.

Kamera tuottaa luonnovalossa hyviä kuvia. Keinovalossa otetut kuvat ovat usein rakeisia ja epätarkkoja.

Akunkesto on päässyt todella yllättämään tämän laitteen kohdalla. Olen tottunut pitämään iPhone 5:sta laturin päässä lähes joka yö, koska se on tarpeen. Lumia 720 pysyy pystyssä neljättä päivää "kevyellä käytöllä". Akkua laitteesta ei saa irroitettua, vaan se on kiinteästi asennettu. Soft resetille on ollut käyttöä nyt 3 kertaa reilun puolen vuoden aikana, koska puhelin on mennyt yllättäen täysin elottomaksi. Laite on kuitenkin herännyt soft resetin jälkeen joka kerta henkiin ja toiminut taas normaalin sujuvasti. Näytön saa tekemään temppuja itsestään, jos kosketusherkkyyden säätää korkeaksi. Normaalilla herkkyydellä puhelin toimii kuten pitääkin. Kuuluvuuden kanssa ei ole ollut ongelmia, Vietnaminkin puhelinverkot toimivat yskimättä. WLAN-vastaanotin toimii niin ikään pätkimättä yhteyttä.

Kamera toimii testatusti kuumassa ja kostassa ympäristössä. Bangkok, Thaimaa.

Laite on kohtuuhintaista, sulavasti toimivaa älypuhelinta etsivälle varma valinta, varsinkin jos hyväksyy iPhonea/Androidia suppeamman sovellustarjonnan sekä säätömahdollisuudet. Puhelin tekee sen mitä pitääkin, eikä aikaile tehtäviä suorittaessa. Reilulla parilla sadalla eurolla ei mielestäni parempaa puhelinta markkinoilta löydä.  

Linux Mint 16 Cinnamonin käyttöönotto

Ilmaiset linux-käytttöjärjestelmät ovat nostaneet päätään julkisuudessa viime vuosina todella paljon. Varsinkin Android-puhelimet ja -tabletit ovat lisänneet tietoisuutta runsaasti. Ne ovat menneet suurin harppauksin eteeenpäin niin laitetuessa, ulkonäössä, kuin softatarjonnassakin. Olen itse pitänyt Ubuntua parhaana distrona päästä sisään linux-maailmaan sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Graafiset työkalut löytyvät miltei joka asiaan, kaikki tarvittavat namiskat ovat tarjolla vakiona ja oleellisimmat softat esiasennettuina. Lisää sovelluksia saa Ubuntun Software Centerista ja itse säätämällä mahdollisuudet ovatkin miltei loputtomat. Ubuntulle saa myös ladattua monien sovellusten asennuspaketteja suoraan softavalmistajien sivuilta aivan yhtä helposti kuin Windowsille tai Macille.

Olen löytänyt itseni testailemassa milloin mitäkin linux-jakelua. Nyt vuorossa on Ubuntu 13.10 Saucy Salamanderiin pohjautuva Linux Mint Cinnamonin uusin versio 16, koodinimi Petra. Ubuntun tapaan myös Mintiä saa usealla eri ikkunointimanagerilla. Tähän testiin on valittu Cinnamon, muita vaihtoehtoja olisivat olleet Mate, KDE ja Xfce. Ikkunointimanageria voi myös muuttaa jälkikäteen. Testialustanani toimii oma läppäri ja Oracle VM VirtualBox 4.3.6 -sovellus. Virtuaalikoneet ovatkin testaukseen oivallinen vaihtoehto, kun koneet voi tuhota testauksien jälkeen ja aloittaa aina puhtaalta pöydältä. Myös Linux Mintin jakelut tukevat Live CD:tä eli oikeallakin koneella voi ensin testata miltä käyttöjärjestelmä tuntuu ennen asennuspäätöstä. Windowsille saatavaa Wubin tyylistä installeria ei ole Linux Mintille, eikä se toimisikaan uusimmissa Windows 8/UEFI biosin omaavissa koneissa.

Asennusprosessi itsessään on hyvin suoraviivainen. Ensin ladataan alustalle sopiva haluttu versio, poltetaan media DVD:lle tai tehdään boottaava USB-tikku. USB-tikun luomiseen näppärä työkalu on Universal USB Installer. Kun mediat on kunnossa, ei muuta kuin asennuspuuhiin.

Saat tällaisen näkymän bootatessasi asennusmedian. Aluksi valitaan haluttu kieli, myös Suomi täysin tuettu. Asennuksessa on vain muutama helppo ja täysin ohjattu steppi.

Asennuksessa voi käyttää myös langatonta verkkoyhteyttä, koneen ei tarvitse olla piuhan päässä kiinni.

Asennuksen voi halutessaan kryptata. Tämän valinnan tehdessä käynnistyksessä kysytään aina määritetty salasana.

Sijainti Helsinki tulee automaattisesti, ilmeisesti tämän tutkimiseen käytetään verkko-osoitetta hyväksi.

Näppäimistön asettelu tulee automaattisesti valitun sijainnin perusteella. Tekstikentässä voi vielä testata, että ääkköset toimivat.

Lopuksi säädetään käyttäjätunnus, tietokoneen nimi, sekä kirjautumisvaihtoehdot.

Käynnistykseen jälkeen näytetään tervetuloruutu, jonka voi poistaa ottamalla täpän "Show this dialog at startup" pois.

Valmiin vakioasennuksen työpöytä näyttää tältä.

Menun alta löytyvät kaikki asennetut sovellukset, sammutusnäppäimet ja pikanäppäimet halutuille sovelluksille/paikoille. Ulkoasu on hyvin saman henkinen, kuin Windowsissa on totuttu näkemään. Myös näppiksen Windows-näppäin avaa Menun.

Cinnamonin "resurssienhallinta" on hyvin jäsennelty ja kaikki tarvittava löytyy helposti.

Asetukset -valikosta löytyvät kaikki tarvittavat säädöt kätevästi.

Update Manager haistelee uusimmat päivitykset, jotka pitää itse hyväksyä autentikoitumalla Update Manageriin ja painamalla "Install Updates". Tämän jälkeen sovellus hoitaa loput.

Software Managerista voi asentaa lisää sovelluksia. Esim. Skype, Chromium ja VLC Player löytyvät suoraan tämän kautta. Spotifyn asennus vaatii jo Herra Googlen apua. Asennusohjeita löytyy laittamalla hukuun vaikkapa "how to install softanimi on linux mint 16". Muista että tämä pohjautuu Ubuntuun, joten monet ohjeet pätevät myös Mintin kanssa!

Linux Mintin asennus on tehty todella yksinkertaiseksi, se toimii johdonmukaisesti eikä anna arvailun varaa valinnoissa. Aiemmin olin sitä mieltä, että Ubuntu on ehdoton valinta Windows-käyttäjälle, joka haluaa kokeilla Linuxia. Nyt uskallan väittää, että Linux Mint tarjoaa vieläkin vaivattomamman tien tähän tarkoitukseen.Selkeä ohjattu asennus, Menun asettelu sekä toiminta, ikkunointimanagerin reagointi painalluksiin ja nappien löydettävyys on tehty vieläkin paremmin, kuin Ubuntun Gnome -versiossa. Teemoja löytyy Cinnamonille pilvin pimein ja säätömahdollisuudet ovat huikeat. WLAN toimii, printteri Epson AL-1640 asentuu nätisti ja verkkolevyt löytyvät. Aiemmin ongelmia on ollut näytönohjaimen ajureiden kanssa, mutta omalla koneella ei tätä ongelmaa ole. Suosittelen testaamaan näytönohjaimen toimivuutta Live CD:llä ennen asentamista.

Itselläni ei ole pakottavia siteitä käyttää PC:ssä Windowsia, mutta olen tottunut käyttämään sitä, ja sen tietää toimivan varmasti eri laitteiden ja sovellusten kanssa. Aiemmin minulla on ollut dual bootissa eri distroja, mutta olen sittemmin luopunut niistä eri syistä. Taidankin pitkästä aikaa asentaa Linux Mintin omalle koneelle dual boottiin, tätä on hauska käyttää ja ulkonäkö miellyttää omaa silmää!

Apple iPhone 5 (16GB) & Apple iPad mini (16GB WiFi)

Apple iPad mini ja Apple iPhone 5 kokoero.

Ensin oli muna, sitten kana. Ainakin kuvainnollisesti näin, kun mietin iPhone 5 ja iPad minin saapumista talouteeni. Käytössäni on ollut kohta vuoden päivät molemmat laitteet, Apple iPhone 5 (16GB) sekä 1. sukupolven iPad mini (16GB WiFI), joka sai aikanaan kiistellyn vastaanoton. iOS oli käyttöönottohetkellä molemmissa laitteissa vanhempaa 6.x versiota, kun tänä päivänä laitteissa hyrrää versio 7.0.4. Päivitys on tuonut mukanaan useita uusia ominaisuuksia, joten kirjoitan nämä arviot nykyhetkeen nojaten. Olen itse ollut kokonaisuutena erittäin tyytyväinen molempiin laitteisiin, vaikka täydellisiä eivät nämäkään laitteet toki ole. Pureudun tässä postauksessa näiden laitteiden suorituskykyyn, laatuvaikutelmaan, ulkonäköön, verkon toimivuuteen (operaattorina Sonera ja Elisa), App Storen sovellusvalikoimaan sekä yleiseen käyttömukavuuteen.

Apple iPhone 5 (16GB)

Muistan vieläkin elävästi kun sain ensimmäisen kerran laitteen käsiini. Se oli tyylikkään näköinen, laadukkaan tuntuinen, kevyehkö ja paljon kautta maailman kehuttu. Odotukset olivat todella korkealla luettujen arvostelujen perusteella. Tämä oli ensikosketukseni Apple-maailmaan, mutta tiesin jo heti ensiminuuteilla, ettei se taatusti olisi viimeinen.

Yleinen laatuvaikutelma on korkea tämän laitteen kohdalla. Laite ei nitise eikä natise, laite ei ole höyhenenkevyt, mutta ei tiiliskivikään. Koko on omaan käteen hieman kömpelö, ajoittain peukaloa joutuu käyttämään teatraalisen suurieleisesti näytön pitkän muodon vuoksi. Toivomisen varaa on myös  vaimennuskytkimen sijainnissa, joka napsahtaa usein itsestään päälle, kun laitteen asettaa suojapussiin. Todella ärsyttävää, mutta suurimman osan päivästä puhelin makaa kuitenkin pöydällä. Sen sijaan äänenvoimakkusnapit ovat jämäkät ja näppärästi asetellut. Miinusnamiska toimii myös kameran laukaisunäppäimenä. Virta- ja kotinäppäimet ovat myös jämäkät, eivätkä ole löystyneet käytössä. Näytön kuva on terävä, valovoimainen ja katselukulmat ovat laajat. Parempaa puhelimen näyttöä ei ole vielä henkilökohtaisesti vastaan tullut.

iPhone 5:lla otettu retusoimaton kuva viime vuoden Amsterdamin reissulta.

 Käyttöliittymä reagoi nopeasti, sovellukset avautuvat sulavasti ja kaikki vain yksinkertaisesti tuntuu toimivan. Ajoittain huomaan ajattelevani "Milloinka tämä kaatuu?", kun en ole saanut kapulaa vielä kunnolla tilttiin kertaakaan. Lagitus ja kaatuilu kun on Windows- ja Android-laitteista tuttua touhua. Ennen iPhonea minua palveli uskollisesti Androidilla toimiva ZTE Blade. Suurimmat "haasteet" Androidista siirryttäessä on löytää kaikki asetukset hienosäätöä varten, saada kontaktit haettua Google-tililtä ja ylipäätään päästä sisään laitteen käyttöideologiaan. Muutamassa päivässä laitetta kuitenkin jo käyttää kuin "vanha tekijä", eikä iOSin toimintaperiaatteita vieroksu. Herra Googlelta tuli kysyttä käyttöönoton yhteydessä paljon asioita, ohjeitahan näihin Applen laitteisiin löytyy pilvin pimein. Akunkesto on ollut noin 1-2 päivää käytöstä riippuen, joka on kokemusten perusteella nykypuhelimen keskitasoa.

iPhone 5:lla otettu retusoimaton kuva viime kesältä. Kallavesi, Kuopio.

Sovellusvalikoima App Storessa on laaja ja käyttämäni sovellukset ovat hyvin toimivia sekä laadukkaita. Tähän vaikuttaaa osittain se, että App Storeen ei voi laittaa sovelluksia ladattavaksi kuka tahansa, vaan ne menevät Applen seulan läpi. Eniten käytössä ovat Reitit, WhatsApp, Facebook, Twitter, Mail, LinkedIn, Safari, Ilta-Sanomat, IS Supersää, Ampparit, TuneIn sekä Kamera ja Kuvat. Kaikki edellä mainitut sovellukset toimivat lähes saumattomasti, poikkeuksen tässä tekee Facebook, joka kaatuilee säännöllisen epäsäännöllisesti. Sovellukseen tuleekin usein bugipäivityksiä. Kamera-sovellus toimii hyvin ja laitteen kamera tuottaa tasaisen hyväksyttävää laatua. Ainakin luonnovalossa otetut päiväkuvat näyttävät suorastaan upeilta ja iltakuvissakin voi joskus kokea onnistumisen tunteita.

Puhelimeen on asennettu useita turhia sovelluksia ja tilaa syötävät noin 1200 valokuvaa. Tyhjää tallennuskapasiteettia näyttää silti olevan 6,8GB. 16GB kapasiteetti on mielestäni enemmän kuin riittävä.

Kuuluvuuden kanssa ei ole ollut suurempia ongelmia. Soneran verkko ei vain kuulu joka kolkassa hyvin, parempia tuloksia on ollut Elisan verkon kanssa. Paljon keskustelua aiheuttanut iPhone 4 "death grip" on tuntematon tämän laitteen kohdalla. Ainut "kunnollinen vika" puhelimessa on kuitenkin ollut muutamia kertoja verkon totaalinen vaimentuminen, joka on korjaantunut uudelleenkäynnistyksellä. Tämä bugi on nyt tosin historiaa, sillä Apple on korjannut sen softapäivityksellä. WLAN:in kanssa ei ole ollut koskaan ongelmia, vaan kuuluvuus on ollut tasaisen hyvä, eikä verkko pätki. Pitkiä aikoja puhuttaessa tai verkkoa selatessa huomaan laitteen takaosan kuumentuvan töykeästi. Puhelin viilenee nopeasti kun aktiivisen käytön lopettaa. Tiedonsiirto sujuu ongelmitta olipa yhteystapa mikä hyvänsä.

Apple iPad mini (16GB WiFi)

iPad 9,7"  (4. sukupolvi) vs. iPad mini  7,9" (1. sukupolvi) kokoero. Lähde: Wikipedia

Harkistin pitkään ja hartaasti iPad minin hankintaa noin vuosi sitten. Kulutin tuntitolkulla aikaa arvostelujen pläräämiseen, "ohi mennen Gigantissa räpläämiseen" ja rinnakkaisvertailuihin monen eri Android-tabletin kanssa. Tämä tabletti valikoitui lopulta positiivisen iOS-kokemuksen, näytön koon (7,9"), painon, suorituskyvyn ja hankintahinnan perusteella.

iPad minin laatuvaikutelma on "perusvarmaa Apple-laatua": laite on jämäkkä, muovisia nitinöitä ja natinoita ei ole havaittavissa ja ulkonäkö ei muutoinkaan petä. Ei se kauheasti yllättämäänkään pääse muotokielen ollessa saman henkinen Applen laitteissa. Täysikokoiseen iPadiin verraten painoa on hurjasti vähemmän, laite on suorastaan höyhenenkevyt sekä ohut. Paljon eriäviä mielipiteitä saanut näyttöpaneeli toimii mielestäni laitteessa "riittävän hyvin". Tarkkuus 1024x768 pikseliä tuottaa tähän ruutukokoon nähden kelvollisen kuvan, vaikka toivomisen varaa se jättääkin. En ole päässyt testaamaan uutta iPad miniä Retina-näytöllä, mutta se on takuuvarmasti parempi kuvanlaadultaan.

Suorituskyvystä on tullut ristiriitaisia fiiliksiä ajan saatossa. Alkuun laite tuntui toimivan hypernopeasti, mitään viiveitä ei ollut havaittavissa ja se suoriutui loistavasti. Olen huomannut että nyt laite on alkanut toisinaan laahaamaan perässä, joka on ollut tuttua Android-tableteista. Ongelma on vain ajoittaista, ja se korjaantuu uudelleenkäynnistyksellä. Kyllä, aivan kuten 99% Windows-ongelmista. WLAN-vastaanottimen kanssa ei ole ollut ongelmia, jopa Ho Chi Minh Cityn rähjäisessä backpacker -hotellissa oli langaton verkko, joka toimi nätisti. Matkoilla tämän kokoinen laite on osoittautunut hyväksi matkakumppaniksi.

iPad minissä on niin ikään 16GB tallennuskapasiteettia. Käytössä on vielä 9,5GB tilaa. Kaikki laitteen asetukset ovat helposti löydettävissä saman valikon alta.

Sovellusvalikoima on jaoteltu kahtia App Storessa. Laitteeseen saa asennettua iPhone-sovelluksia ja iPad-sovelluksia. Yleisimmät sovellukset ovat tarjolla iPad-versioina, mutta eivät kaikki samat, mitä iPhonelle saa. Kovimmassa käytössä ovat Safari, Ampparit, IS Supersää, Spotify (josta äänentoisto AirPlayn yli toimii loistavasti!), Facebook, Twitter, teevee.fi ja Ilta-Sanomat. Kameraa en juurikaan käytä melko surkean kuvanlaadun vuoksi. Luonnonvalossa ulkoilmassa otetut kuvat ovat ainoastaan katselukelpoisia, keinovalossa otetut kuvat täyttä kuraa. Laitteessa ei ole myöskään led-salamaa, joten se ei toimi taskulamppuna, eikä bileiden strobovalona.

Yhteenvetona voin todeta, että Apple on onnistunut näissä molemmissa laitteissa. iPhone 5 on tasalaatuisen vahva esitys toimivasta puhelimesta. Pientä sanomista on siellä ja täällä, mutta suuremmilta ongelmilta on vältytty. Olen ollut iPad miniin myös kokonaisuutena tyytyväinen, vaikka siitä löytyykin enemmän kehityskohteita ja "vikoja". Täydellistä laitetta ei ole valitettavasti vielä keksitty, joten I'll keep on blogging. Ehkä se vielä joku päivä tulee vastaan!


   

Intel Desktop Board DN2800MT HTPC-alustana

Arkistojen kätköstä löytynyt kuva HTPC:n raudasta. Virallinen asennusvalvoja silmä kovana paikalla.

HTPC-alustanani on toiminut reilun vuoden ajan Intel Desktop Board DN2800MT -emolevy. Tämä valikoitui aikanaan hinta-laatusuhteen perusteella, johon vaikuttivat suorituskyky, hinta, pieni virrankulutus ja laajennusmahdollisuudet. Alkuperäisenä suunnitelmana oli kasata tehokone, mutta sille ei olisi ollut mitään todellista tarvetta. Jälkikäteen hieman kismittää. No, kuitenkin tämä "lankku" valikoitui alustaksi, jota olen käyttänyt väkipakolla reippaan vuoden.

Käyttökokemukset ovat olleet jokseenkin ristiriitaiset eri käyttöjärjestelmien välillä. Kaikkia kuitenkin yhdistää se fakta, että videoiden toisto ei vain yksinkertaisesti suju nätisti, oli lähde ja videonlaatu miltei mikä hyvänsä. Pitkään käyttöjärjestelmänä palveli Windows 7, jossa järjestelmä tuntui kaatuvan satunnaisesti vain huvikseen. Audion toistaminen pitkäjaksoisesti kaatoi järjestelmän vääjäämättä jossain vaiheessa, toistolähteellä ei ollut merkitystä. Videoiden toisto pätki, eikä edes resurssienhallinta toiminut jouhevasti, vaikka koneessa olikin potkua riittävästi. Tässä kohtaa mielestäni riittävästi on emoleyn tarjoama teho, johon yhdistettynä 4GB muistia sekä SSD-kiintolevy. En lähde tämän tarkemmin speksaamaan kokoonpanoa, koska arvostelun kohteena on emolevy ja sen tarkat speksit löytyvät taas postauksen alun linkin takaa.

Aikani seiskaa käytettyäni päätin seuraavaksi käyttöjärjestelmäksi asentaa Windows kasin. Käyttöjärjestelmä itsessään toimi huomattavasti jouhevammin, mutta videoiden toisto ei parantunut tippaakaan. Sama audio-ongelma kummitteli myös taustalla edelleen. Metsästin pitkään toimivia ajureita tuloksetta ja Intel löi viimeisen naulan arkkuun ilmoittamalla, ettei se julkaise ajureita Windows 8:lle, eikä seiskan ajureitakaan enää kehitetä. "Se siitä lankusta sitten", ajattelin lukiessani uutista. Uudet Windows 7 ajurit kuitenkin tulivat vielä ulos, mutta tilanne ei muuttunut miksikään.

Nykyaikanen Windows-käyttöjärjestelmä ei selvästi ollut kelvollinen käytettäväksi tällä emolevyllä surkeiden ajureiden vuoksi. Eri foorumeilta sai myös kuvan, ettei Linux-maailmalla ollut mitään parempaa tarjottavana. Pitihän sekin tietysti itse testata, koska en halunnut jättää kallista (~350€) rautaa käyttämättömäksi. Testasin MeeGoa, joka tuntui olevan paras vaihtoehto graafiseen käyttöliittymän omaavalle distrolle. MeeGo toimi nykivästi, eikä kaikki sovellukset edes auenneet. Videon ja audion toisto ei toiminut myöskään kunnolla, joten siinä suhteessa mitään uutta ja mullistavaa ei ollut tarjolla. Päätin testata myös Ubuntua, joka kaatui heti asennusvaiheessa, joten käyttökokemukset päättyivät siihen. Mitään muita järkeviä tuettuja distroja ei ollut tarjolla, joten testaukset jäivät siihen ja Windows 8 asentui takaisin, se toimi näistä kaikista kokonaisuutena parhaiten.

Virallinen asennusvalvoja tekemässä arvokasta työtään.

Ubuntun testauksesta emolevyllä on nyt kulunut miltei vuosi, joten päätin koittaa asiaa tänään uudelleen. Onhan Ubuntusta ehtinyt ilmestyä jo uusi versiokin. Asennuksen graafinen käyttöliittymä ilmestyi ruutuun nykimättä. Tässä vaiheessa odotukset alkoivat nousta. Asennus sujui ongelmitta, WLAN-yhteys saatiin muodostettua jo asennusvaiheessa ja päivitykset asentumaan samalla. Järjestelmä oli nyt käytössä ja pääsin tekemään käytännön testauksia. Käyttöliittymä (Gnome) toimii sulavasti ilman nykimistä. Videon toisto Yle Areenasta Firefoxilla - OK. Spotify - OK. Videon toisto YouTubesta Firefoxilla (360p) - OK. 720p oli jo liikaa ja nykiminen alkoi jälleen. Tarjolle oli kolmannen osapuolen grafiikka-ajurit, jotka eivät poistaneet nykimistä. 1080p videon toistoa ei voi sanoinkuvailla. Ubuntu 12.04 kuitenkin toimii tässä vaiheessa parhaiten kokeilemastani käyttöjärjestelmistä, joten se jääköön nyt käyttöön toistaiseksi Andoid Smart TV:tä odotellessa.

Yhteenvetona voin todeta rehellisesti, että tämä emolevy ei ole kelvollinen hyvälaatuisen videon toistoon. Audion toistaminen toimii hyvin, ainakin niin pitkään kunnes käyttöjärjestelmä "kilahtaa". Viimeisin Ubuntu-asennus on niin tuore, että vain aika näyttää mitä vikoja sen kanssa ilmaantuu. Ainut järkevä käyttökohde emolevylle saattaa olla palvelin-alustana toimiminen, jota aion vielä käytännössä testata itse Ubuntun myötä. Tämä emolevy on hyvä esimerkki laitteesta, joka näyttää paperilla hyvältä, mutta onkin miltei "täysi susi". Toivottavasti tämä postaus auttaa jotain muuta tekemään järkevämmän päätöksen, jos on rakentamassa itse HTPC:tä. Opin tästä laitteesta kantapään kautta ainakin sen, että uusinta laitetta ei kannata ostaa ennen minkään arvostelun lukemista.