Google Chromecast

Google Chromecast on pienikokoinen, mutta saattaa viedä ylimääräisen HDMI-paikan televisiossasi. Kuva: Wikipedia

Chromebookin omistajana olen etsinyt viime kuukausina apinan raivolla järkevää langatonta ratkaisua kuvan- ja äänensiirtoon televisioon, erityisesti painottaen äänensiirto-ominaisuutta. Aiemmin harkinnassa moneen kertaan ollut Google Chromecast valikoitui tähän tarkoitukseen nyt, kun hinta tippui yleisestä noin 60 euron hintatasosta 35 euroon. Chromecastia markkinoidaan kuluttajamarkkinoilla mediantoistolaitteena, mutta käytännössähän tätä voisi myös hyödyntää yritysmaailmassa erittäin edullisena projektorina esim. powerpoint-esityksiä varten. Näppärän kokonsa (72×35×12 mm, paino 34g) ansiosta palikka kulkee myös kätevästi matkassa, joka mahdollistaa reissullakin hotellitelevision muuntamisen omaksi multimediakeskukseksi. Hintansa vuoksi kuvittelisin laitteelle olevan enemmänkin kysyntää. Reilun viikon testijakson aikana Chromecast onkin osoittanut olevansa hintansa väärti, mutta mihinkä tämä pieni palikka käytännössä kykenee?

"Chromecast on pienikokoinen median suoratoistolaite, joka liitetään television HDMI®-porttiin. Voit ottaa sen käyttöön yksinkertaisella mobiilisovelluksella ja lähettää sitten verkosta mieleisiäsi ohjelmia, elokuvia, musiikkia ja paljon muuta televisioosi älypuhelimen, tablet-laitteen tai kannettavan tietokoneen avulla." toteaa Google sivullaan. Sanoisin että jotain tuon tapaista, mutta ei nyt ihan näinkään. Se mitä Chromecast tarjoaa, on käytännössä tiettyjen sovellusten sisällön streamaus, Chrome-selaimen sisällön streamaus alustariippumattomasti sekä työpöydän/kotiruudun (Win, Mac, Chromebook, Android) peilaaminen tv-ruudulle. Itse olen suorittanut testejä Windows-työaseman Chrome-selaimella, iOS-laitteella sekä Chromebookilla. En ole testannut laitetta itse yhdelläkään Android-laitteella, mutta uskon markkinamiesten ja useiden YouTube-videoiden todenperäisyyteen.

Pakkaus on minimalistinen: siinä toimitetaan Chromecast, USB-kaapeli sekä wifi-signaalia parantava HDMI-jatkopalikka.

Asennus ei vaadi käyttäjältä paljoa: tikku kiinni HDMI-porttiin, virtakaapeli paikalleen ja yhteyden asetus. Itse otan virran tv:n USB-portista, jolloin laite käynnistyy ja sammuu samalla tv:n kanssa. Erillistä virtanappia laitteessa ei ole, eikä mukana toimiteta ulkoista virta-adapteria. Wifi-yhteyden asetus sujui todella mutkattomasti ja nopeasti Chrome-selaimella. Käytännössä laite paritetaan Chrome-selaimen lisäosan kanssa, jonka jälkeen langaton juttelu onnistuu lisäosasta nappia painamalla. Tietyissä tuetuissa sovelluksissa, kuten Netflixissa ja YouTubessa, ovat omat nappinsa langatonta juttelua varten. Edellytyksenä onnistuneeseen keskusteluun on se, että molemmat osapuolet ovat samassa wlan-verkossa. Mikäli Chromecastiin ei lähetetä mitään sisältöä, vaihtuvat tv:ssä taustakuva, kellonaika ja verkkoyhteyden tila.  Säätömahdollisuuksia laitteessa on hyvin vähän, ainoa asia jota voit säätää on kuvanlaatu. Vaihtoehdot ovat 720p tai 480p, lisäksi löytyy audiolle optimoitu cast-vaihtoehto jolloin kuvanlaatu heikkenee oleellisesti.

Chromecastin ollessa lepotilassa vaihtuu televisiossa taustakuva aika-ajoin. 

Käyttötarkoitus itsellä Chromecastille on pääasiassa äänentoisto Chromebookista television kautta vahvistimeen ja sitä kautta kaiuttimille. Ääntä tästä palikasta ei saa ulos ellei se ole kytkettynä HDMI-porttiin, jonka kautta onnistuu myös kuvan näyttäminen. Erillistä ääniliitäntää palikassa ei siis ole. Lisäksi omassa käytössä kuvien katselu alustariippumattomasti onnistuu joko Chrome-selaimen kautta jakamalla työpöydän tai suoraan iOS-puhelimesta/tabletista erillisellä Photo Cast -sovelluksella. Androideista peilaus pitäisi onnistua ilman erillistä sovellusta, joka on virallisesti rajattu vain tiettyihin puhelinmalleihin. Koko ruudun streamaus Chrome-selaimesta on beta-ominaisuus, mutta tuntuu toimivan hyvin lukuunottamatta liikkuvan kuvan toistoa.

Chromecast-lähetykseen Chrome-selaimesta on kaksi vaihtoehtoa. Voit lähettää joko yksittäisen välilehden tai jakaa koko ruudun. Yksittäisen välilehden lähetys on siinä mielessä erittäin kätevä, etteivät muut välilehdet tai työpöydällä näkyvät asiat pamahda tv-ruudulle. Tämä mahdollistaa myös sen, että voit lähettää ääntä yhdestä välilehdestä televisioon ja soittaa toista ääntä koneella vaikka kuulokkeista. Voit myös esimerkiksi laittaa Netflixista leffan pyörimään olkkariin ja surffata webbiä toisessa huoneessa.

Yksittäisen välilehden lähetyksessä kuvaa ei näytetä vakiona täydelle ruudulle, vaan selain täytyy asettaa kokoruututilaan.

Chromecastilla pystyy toistamaan paikallisia videoita suoraan Chrome-selaimella (Windows- ja Mac-koneella), myös verkkokiintolevyn yli videontoisto onnistuu teoriassa. Kaikkia formaatteja ei luonnollisesti tueta. Harmillisesti videontoisto suoraan selaimesta on nykivää ja katsomiskelvotonta, puhumattakaan työpöydällä esimerkiksi 1080p-videon toistamisesta esim. VLC Playerilla. Osa ongelmista voi johtua myös huonosta wlan-verkosta, mutta omalla kohdalla tämän ei pitäis olla pullonkaulana. Jo pelkkä hiirenosoitin liikkuu ruudulla pienellä viiveellä, sama tapahtuu kaiken liikkuvan kuvan kanssa. Ääni sen sijaan tulee häiriöttömästi ja sulavasti läpi, vaikka kuva laahaakin perässä. Sama toistuu myös mm. YouTuben sisällön kanssa mikäli lähetystä ei laita oman nappinsa kautta siirtymään Chromecastiin. Ainakaan tämänhetkisellä ohjelmistoversiolla Chromecast ei siis kykene sulavaan liikkuvan työpöytäsisällön toistoon, katsotaan tuovatko päivitykset parannuksia tähän.

Kenen sitten kannattaa harkita Chromecastin hankintaa? Vastaus riippunee paljon siitä mitä vastaavanlaiselta laitteelta hakee. Chromecast ei todellisuudessa kilpaile Apple TV:n kanssa, vaikka sisältääkin paljon vastaavia ominaisuuksia. Hinta on edullinen ja Chromecast tukee eri alustoja, jotka ovat mielestäni hyviä valtteja. Omassa käytössä Chromecast on syrjäyttänyt aiemmin katsauksessa olleen Android Mini TV MK808B:n. Täydellisestä kapistuksesta ei  suinkaan ole kyse, mutta sellaista etsiessä tämä ajaa asiansa käyttötarpeisiini.


Plussat
+ Hinta
+ Näppärän kokoinen
+ Äänentoisto toimii hienosti
+ Käynnistyy melko nopeasti ja yhteydenavaus on nopea
+ Tuetut alustat (Win, Mac, iOS, Android)
+ Laitteen potentiaali

Miinukset
- Ei tue iOS-laitteiden kokoruudun peilausta
- AirPlayn kaltainen äänentoistomahdollisuus puuttuu
- Suorituskyky odotettua heikompi
- Tuettujen sovellusten määrä

Xubuntun asentaminen Chrome OS:n rinnalle

Chromebookin käyttöjärjestelmä Chrome OS on mielestäni kevyt, innovatiivinen ja salamannopea käyttää. Kaiken rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että sillä ei saa tehtyä kaikkea, mitä kannettavalta koneelta voisi odottaa. Esimerkiksi paikallisen printterin asentaminen on tehty mahdottomaksi, samoin verkkolevyjen selaus suoraan Files-sovelluksella. Mikäli Chromebookista maksetuille euroille haluaa saada lisävastinetta, voi koneelle asentaa Chrome OS:n rinnalle helposti Ubuntu linuxin eri variaatioita. Tässä postauksessa esitetään esimerkkiratkaisu Xubuntu 14.04:n asentamiseen Chrome OS:n rinnalle käyttäen Crouton -sovellusta.

Homma saadaan käyntiin enabloimalla Chromebookista developer mode. Tässä kohtaa muistutan että virallisesti developer moden enabloiminen vie laitteesta takuun sekä paikallisella kiintolevyllä olevat tiedostot (Downloads -hakemisto ja itse luodut hakemistot) häviävät. On hyvä tehdä viimeistään tässä vaiheessa recovery-tikku chrome://imageburner työkalulla. Kun backupit on otettu, voidaan homma aloittaa. 

Paina yhtaikaa Esc + Refresh + Power näppäimiä. Pääset näin recory modeen ainakin HP Chromebook 14 -mallilla, näppäinyhdistelmässä saattaa olla mallikohtaisia eroja. Recovery modessa kohtaat hieman pelottavan näköisen ikkunan:

 Tästä pääset eteenpäin näpäyttämällä Ctrl + D näppäinyhdistelmää ja kuittaamalla vahvistuksen developer modeen menemisestä Enterillä. Tämän jälkeen Chromebook tyhjennetään kaikesta datasta ja kone boottaa itsensä lopuksi developer modeen. Tästä eteenpäin joka kerta kun käynnistät Chromebookin, täytyy näpäyttää Ctrl + D näppäinyhdistelmää. Nukkumistilasta herätessä näin ei tietenkään tarvitse tehdä. Itse en sammuta Chromebookiani käytännössä koskaan, joten tämä ei tuota itselleni päänvaivaa. 

Kun Chromebook on tyhjännyt itsensä ja boottautunut takaisin käyttökuntoon, joudut tekemään Chromebookin käyttöönottomääritykset. Käytännössä tämä tarkoittaa verkkoyhteyden, Google-tunnuksen ja näppäinasettelun uudelleenvalintoja. Kun kone on käyttövalmis, voidaan aloittaa viimeinen vaihe, itse Xubuntun asennus.

Avaa Ctrl + Alt + T näppäinyhdistelmällä chrosh, kirjoita siihen shell ja paina Enter. Tässä vaiheessa lataa koneellesi crouton tästä linkistä. Croutonin latauduttua pääset tutkimaan eri asennusvaihtoehtoja komennolla sudo sh -e ~/Downloads/crouton --help

Asentaaksesi Xubuntun version 14.04 anna komento: sudo sh -e ~/Downloads/crouton -r trusty -t xfce

Asennuksen käynnistyttyä voit nauttia kupposen jos toisenkin kahvia. Asennusvaihe kesti itselläni noin 15min. Xubuntun versio joka ladataan ei ole "täysi julkaisu", vaan huomattavasti riisutumpi versio. Kukaan ei kuitenkaan estä asentamasta mitä tahansa pakettia jälkikäteen. Asennuksen päätteeksi pyydetään asettamaan Xubuntuun käyttäjätunnus sekä salasana, tämän jälkeen asennus on valmis.

Asennuksen päätyttyä anna chroshiin komento sudo startxfce4, tämän jälkeen Xubuntu avautuu. Pääset takaisin Chrome OS:n puolelle näpäyttämällä yhtaikaa Ctrl + Alt + <- näppäimiä. Chrome OS:stä Xubuntuun taas pääset näpäyttämällä ensin Ctrl +Alt + -> ja perään Ctrl + Alt + Refresh näppäimiä. Vaihto käyttisten välillä tapahtuu siis lennossa, eikä siihen mene kuin silmänräpäys aikaa.

Siinäpä se kokonaisuudessaan! Nyt voit vapaasti customoida Xubuntun mieleiseksesi.

Tältä näyttää oma Xubuntun työpöytäni hieman muunneltuna.

Jos päätät ettet haluakaan enää käyttää kahta käyttöjärjestelmää rinnakkain, on yllä tehtyjen muutosten deletoiminen helppoa. Kun käynnistät Chromebookin, älä paina Ctrl + D, vaan paina välilyöntiä ja kuittaa muutos Enterillä. Tämän jälkeen developer mode disabloidaan ja Chromebook palautuu "normaaliin tilaansa". Luonnollisesti tämän jälkeen kaikki alkumääritykset on tehtävä uudelleen. Jos haluat pitää Xubuntun rinnalla, kannattaa vilkaista tätä linkkiä asennuksen jälkeiseen jatkokonfigurointiin.

Omalla koneellani en ole huomannut mitään suorituskykyeroa vakioon, vaikka yhtaikaa pörrääkin Chrome OS sekä Xubuntu. Tämä johtunee myös paljolti siitä etten pyöritä raskaita sovelluksia Xubuntun puolella ollenkaan. Itse koen saavani näin lisäarvoa laitteelle mm. paikallisen printterin, Skypen ja verkkolevyselauksen toimiessa. Katsotaan kauanko tätä autuutta sitten kestää ja ongelmia alkaa ilmetä, seuraavia käyttispäivityksiä odotellessa... 

HP Chromebook 14 - Innovatiivinen läppäri nettisurffailuun vai täysi susi tietokoneeksi?

HP Chromebook 14 muistuttaa ulkonäöltään paljolti Applen tuotoksia. Kuvan lähde: HP.com.

Toisen kotikoneen hajottua haussa on parin kuukauden ajan ollut kannettava tietokone, jossa olisi suorituskykyä, riittävän suuri näyttö ja se olisi mahdollisimman kevyt. Useita arvosteluja netistä luettuani päätin ottaa hypyn tuntemattomaan ja kokeilla vähän erikoisepaa läppäriä, Chromebookia. Malliksi valikoitui koon, painon ja muiden speksien perusteella HP Chromebook 14-q031eo. Millainen tämä kapistus sitten käytännössä on? Onko siitä täyttämään kotikoneelle asettamani kriteerit?

Chromebookien käyttöjärjestelmänä sykkii Chrome OS, joka on käytännössä erittäin kevyt Linux, jonka päällä Chrome-selainta pyöritetään. Käyttöjärjestelmään ei asenneta "perinteisiä sovelluksia", vaan kaikki sovellukset toimivat Chromen päällä. Suurin osa "sovelluksista" onkin vain siis linkkejä eri verkkosivustoille. Mikäli harkitset Chromebookin hankintaa, voit testata sillä selvitytymistä käyttämällä koneellasi pelkkää Chrome-selainta ja sen lisäosia/sovelluksia. Jos tulet niillä toimeen, ei mielestäni ole Chromebookin ostamiselle mitään estettä.

Chrome OS:n työpöytänäkymä. Vakiona esillä on kaikki oleellinen ja tarpeellinen.

Suorituskyvystä vastaa tässä mallissa Intel Celeron U2955U (1,4GHz, 2MB välimuisti, 2 ydintä), integroitu Intel HD -grafiikkasuoritin ja 4GB DDR3-muistia. Tällä raudalla kone toimii todella sulavasti. Käynnistysaika koneelle on noin 8 sekunnin luokkaa ja sammuttaminen tapahtunee vielä hieman nopeammin. Puhutaan siis todella ripeistä ajoista ja sen kyllä huomaa myös koneen mennessä lepotilaan ja siitä herätessä. Käyttiksenä kun sykkii kevyt Linux ja päällä pyörii käytännössä vain nettiselain, ei paljon resursseja syöviä palveluita ole koneella ollenkaan. Parhaillaan selaimen välilehtiä on auki 50 kerrallaan, eikä kone näytä takkuilun merkkejä, myös useampi HD-video toistuu samanaikaisesti ongelmitta. Akulle on luvattu noin 9h toiminta-aika täydellä latauksella. Omiin tarpeisiin tämä on enemmän kuin riittävästi. Sisäistä tallennustilaa on tässä mallissa 32GB SSD-kiintolevyllinen, päälle on 15GB Google Drivessa (per käyttäjä) ja 100GB ilmaista tilaa Googe Driveen 2 vuodeksi kaupan päälle (yhdelle käyttäjälle).

Koneen muotoilu muistuttaa hyvin paljon Applen tuotoksia, mutta värimaailma on raikkaampi, kuin esimerkiksi Macbook Airissa. Valkoinen kansi ja näppäimistö ovat puhtaanvalkoiset ainakin näin uutuuttaan. Aika näyttää kuinka pinnat alkavat tummua. Pohja sekä kansi ovat silikonisen tuntuiset, joka vähentää koneen pinnan liukkautta sylissä. Koneella on painoa ilmoitetusti 1,9kg, joka tuntuu todella kevyeltä sylissä, puhutaan siis oikeasti kannettavasta koneesta. Näyttöpaneeli on kooltaan 14" (1366x768) ja se tuottaa mielestäni yllättävän hyvän ja kirkkaan kuvan tässä hintaluokassa (399€). Näyttöpaneeli lienee koneen heikoin lenkki paikoittain häiritsevästi heijastavalla pinnallaan, jossa olisi toki toivomisen varaa. 

Ilmoitusalueen kuvakkeen takaa löytyvät säädettävät asetukset sekä esimerkiksi sammutusnappi.

Sovellusvalikosta löytyvät asennetut Chrome-sovellukset sekä aktiivinen Googlen hakukenttä, joka etsii myös Chrome-sovellukset näppärästi.

Kuten aiemmin jo mainitsinkin, ei Chromebookiin voi asentaa perinteisiä sovelluksia laisinkaan. Mitäs web-pohjaisia sovelluksia tällä sitten käyttää esimerkiksi tekstinkäsittelyyn, kevyeen kuvanmuokkaukseen, pikaviestintään tai musiikin kuunteluun? Esimerkiksi Microsoft Office Online -sovelluksia, Autodesk Pixlr Touch Upia, Plus.IM:ää tai Spotify Web Playeria. Yllättävän monelle perinteiselle sovellukselle löytyy nettiselainversio, joskin niissä ei ole kaikkia ominaisuuksia käytössä joten ne eivät välttämättä korvaa täysin perinteistä sovellusta. Useimmat ominaisuudet ovat kuitenkin läsnä ja ne riittävät itselleni näissä tapauksissa, koska käytössäni on myös täysiverisiä Windows- ja Linux-työasemia. Suurin miinus on Files-sovelluksen verkkolevyselauksen puute, joskin siihen on muutosta tulossa myöhemmin päivitysten mukana.   

Asetusten muuttaminen tapahtuu yllättäen selaimen asetusten takaa, josta avautuvat muutkin säätömahdollisuudet. Laitteen voi liittää HDMI-kaapelilla tv:seen, kuulokkeile löytyy liitin ja lisäksi läsnä ovat SD-kortinlukija sekä 3 x USB-liittimet. Printteriä ei voi laitteeseen liittää USB:llä, vaan se tulostaminen tapahtuu Google Cloud Printin avulla. USB-muistit kone tunnistaa ja Files-sovellus antaa selata tiedostoja. Varsinkin kuvien katsominen Chromebookilla on erittäin sulavaa ja helppoa. Chromecast-palikalla kuvan ja äänen saisi välittymään langattomasti tv:n ja Chromebookin välillä. Tähän tarkoitukseen itselle on tulossa maailmalta Measy Miracast A2W Dongle, jolla on myös useita muita ominaisuuksia, kuten Apple AirPlay. Tästä palikasta lisää myöhemmin, kunhan palikka saapuu ja pääsen sitä testailemaan! 

Selaimen asetusvalikon takaa avautuvat kaikki käyttöjärjestelmän asetukset. Lisää experimentaalisia säätöjä löytyy chrome://flags -sivun kautta.

Laitteella voi hallinnoida useampia käyttäjäprofiileja. Koneen saa konfiguroitua niin, että vain tietyt sallitut profiilit saavat kirjautua koneelle. Luonnollisesti kirjautumiseen käytetään Google-tiliä.

Muutaman päivän Chromebookin aktiivikäytön jälkeen täytyy todeta, että laite on ollut positiivinen yllätys kaikinpuolin. Hintaluokka on hyvin haastava, josta on vaikea löytää omiin kriteereihin sopivaa laitetta. Tässä paketissa on kuitenkin kaikki se mitä kannettavalta hain: suorituskykyä, keveyttä, pitkää akukestoa ja miellyttävää designia. Tätä laitetta ei ole tarkoitettu pelikoneeksi, ei raskaaseen kuvankäsittelyyn eikä mihinkään muuhunkaan tietyn sovelluksen käyttöön. Tämä ei ole Windows-, Linux- tai Mac-työasema, joillekka ovat omat sovelluksensa ja ajurinsa eri laitteille. Rajoitteita näihin laitteisiin nähden on toki paljonkin, mutta käyttöjärjestelmän idea onkin olla äärimmäisen kevyt, turvallinen ja se on suunniteltu ennen kaikkea nettisisällön kuluttamiseen. Kaikki oleellinen tähän tarkoitukseen löytyy ja paljon enemmänkin. Mielestäni Chrome OS on innovatiisin pitkään aikaan näkemäni käyttöjärjestelmä omine ominaisuuksineen. Touch padin liikkeet ovat todella näppäriä ja pikanäppäinyhdistelmät nopeuttavat käyttöä entisestään. Laitteen nopeutta ei voi korostaa liikaa, koska se on todella hämmentävä laitten spekseihin nähden. Itse olen valintaan tyytyväinen ja voin suositella laitetta lämmöllä vastaavanlaista laitetta etsiville!    

ZyXEL PLA5205 - sähköverkon Ethernet-adapterit pikatestissä

Adapterien väri on raikkaan valkoinen ja pinta kiiltävää muovia. Etupuolelta löytyvät LED-valot, alhaalta löytyy RJ-45-pistoke ja sivusta kryptaus-nappi.

Onko kotiverkkosi kantavuudessa ongelmia? Etkö saa WLANiin kiinni kaikkia laitteita, koska ainut vaihtoehto on käyttää Ethernet-liittimiä, eikä talossa ole verkkopistokkeita juuri siinä huoneessa, jossa olisi tarve olla? Oletko harkinnut sähköverkon Ethernet-adapterien hankintaa ongelmien välttämiseksi? Aivan, ei ollut allekirjoittanutkaan näitä millään tavalla noteerannut ennen kuin kuulin näistä työkaveriltani tarkemmin.

ZyXEL PLA5205 Ethernet-adapterit tukevat HomePlug AV2 -standardia, joka mahdollistaa teoriassa 600 Mbps nopeuden hyödyntäen huoneiston sähkökaapelointia. Uskoisin tällaisille olevan hyötykäyttöä varsinkin isoissa huoneistoissa, joissa ei ole datajakamoa ja datapistokkeita valmiina. Oma käyttöskenaarioni näille olisi lähinnä alle 10m verkkokaapelin vetämisen huoneesta toiseen välttäminen, koska Wbox HD2 -digiboksissani ei ole WLAN-adapteria. Tähän skenaarioon nämä Ethernet-adapterit soveltuivat käytännön testissä loistaviksi.

Nopeustesti on suoritettu läppärillä, jossa on 1Gbit verkkokortti, Internet-yhteys on DNA:n 100/10 valokuitu ja reitittimenä toimii TP-Link TL-WDR4300.

Testaustulos ilman Ethernet-adapteria suoraan reitittimestä.

Testaustulos Ethernet-adapterin kautta.

Kuten screenshoteista voidaan todeta, latausnopeus putosi lähestulkoon puolella, mutta lähetysnopeudessa ei juuri eroa ollut. Suoritin tämän testauksen perusteella Wbox HD2 -digiboksin päivityksen, joka tuli läpi mukisematta. Vain hetken käytön jälkeen voin todeta näiden palikoiden toimineen kuten pitikin. Kaistanopeuden pudotus on toki huomattava, mutta omassa tapauksessani 51Mbit/s nopeudellakin pärjää mainiosti. Varsinkin kun tarvetta ei ole siirtää nopeasti suuria tietomääriä kerrallaan.

Ethernet-adapterien toimivuuteen vaikuttaa paljolti huoneiston sähkökaapeloinnit, joten "nopeudenalentumisia" lienee vaikea ennustaa, vaan ne täytyy todeta itse huoneistokohtaisesti. Nämä tulee myös liittää suoraan seinäpistokkeeseen, eikä mihinkään "jakopalikkaan", itselläni latausnopeus tippui väärin kytkettynä 49,73Mbit/s eli nopeutta sain ulos vain 1,38Mbit/s. Mikäli tarve olisi jakaa langallinen verkko vaikkapa yläkerrasta alakertaan useammalle koneelle, ei ole mitään estettä kytkeä perään toista reititintä. Tällä hetkellä todellista tarvetta itselle ei tällaisille ole, mutta oli hyvin mielenkiintoista päästä testaamaan käytännössä nämä palikat. Itse näkisin nämä Ethernet-adapterit varsin käyttökelpoisiksi tietyin varauksin.

ZyXEL NSA310 - edullisen hintaluokan verkkolevypalvelin

ZyXEL NSA310 on pelkistetyn näköinen ja väriltään mattamusta. Kuvan lähde: ZyXEL.com

Reilu 1,5 vuotta sitten etsin kuumeisesti järkevää verkkolevyratkaisua. Kriteerinä oli vähintään 2TB tallennuskapasiteetti, palvelintoiminnot (FTP/HTTP/print), helppo hallintamahdollisuus ja mahdollisimman pieni fyysinen koko. Pitkällisen etsinnän jälkeen tuolloin valinnaksi osui ZyXEL NSA310, yhden kiintolevyn NAS-palvelin, jonka mukana toimitettiin 2TB kiintolevy. Kaikki kriteerit täyttyivät ja tilaus tuli tehtyä. Oliko valinta järkevä loppuen lopuksi ja mitkä ovat laitteen hyvät sekä huonot puolet?

Laitteen ulkoiset mitat ovat 58x196x130mm ja painoa pelkällä kotelolla 662g, kiintolevyn ja standin kanssa paino menee parin kilon tietämille. Laitteesta löytyy 2x USB(2.0)-porttia, joista toisessa on ollut itsellä kiinni printteri ja toisessa ulkoinen kiintolevy. Lisäksi löytyy eSATA-portti, RJ-45-liitäntä, paikka Kensigntonille sekä copy-, sync- ja reset-napit. Takaosassa pörrää 40mm tuuletin, joka pitää toisinaan häiritsevää meteliä. Suurimman osan ajasta laite on kuitenkin hiljainen ja eniten meteliä aiheuttaa kiintolevyn ruksuttaminen. Tästä syystä olenkin nimennyt laitteen nimellä "rutku". Virransäästöominaisuuksilla ääniä saa minimoitua, joka on hyvä lisä, varsinkin jos joutuu nukkumaan samassa tilassa laitteen kanssa. Kokonaisuutena kyseessä on fyysisesti napakka paketti, joka ei vie paljoa tilaa ja jonka siirtäminen on tarvittaessa helppoa.

Havainnekuvaa laitteen toiminnallisuuksista. Kuvan lähde: ZyXEL.com

NAS-palvelimen suorituskyvystä vastaa 1.2GHz ARM prosessori yhdistettynä 256MB DDR2 muistia. Lukemat eivät päätä huimaa, mutta suorituskyky ei ole vielä muodostunut laitteen kohdalla ongelmaksi. Kaikki tarvittavat tehtävät ovat onnistuneet ilman nykimisiä. Sisällä on muokatttu Linux-käyttöjärjestelmä, jota ei pääse SSH:n kautta päivityksien myötä enää säätämään. Tai pääsisihän sitä sörkkimään jos oikeaa halua ja tarvetta olisi, mutta ei ole vielä toistaiseksi ollut. Toisinaan päänvaivaa ovat aiheuttaneet kiintolevyn luku- ja kirjoitusnopeudet, jotka eivät ole täysin vastanneet odotuksiani. Tähän vaikuttaa itse kiintolevyn suorituskyky sekä kotelon ominaisuudet. Kiintolevynä sisässä on Western Digital WD Green WD20EARX 2TB 64MB, joka on toiminut tyydyttävällä tasolla. Toistaiseksi Full HD:n toisto verkon yli ei ole pätkinyt, mutta esimerkiksi kuvien selaus on ollut puolihikistä touhua silloin tällöin.

Laitteen tarjotessa useita toiminnallisuuksia, tulee mieleen kysymys näiden ominaisuuksien käyttöönotoista. Vakiona laitteessa ei ole enabloituna juurikaan mitään ominaisuuksia, vaan ne täytyy itse laittaa päälle sitä mukaa, kun niitä kokee tarvitsevansa. Täysin web-pohjainen hallintakonsoli on ollut alusta asti suoraviivainen käyttää ja asiat ovat jäsennelty järkevästi käyttöliittymään. Toiminnot ovat ohjattuja ja ne ovat nopeita suorittaa. Hallintasivulle kirjauduttaessa tulee vastaan yleiskuva laitteesta, joka kertoo mitä kaikkea on käytössä, ketä kirjautuneita käyttäjiä mistäkin lähteestä laitteella tällä hetkellä on, prosessorin lämpötilan sekä kiintolevyn tilankäytön ja kunnon. Erittäin näppärä yleiskuva tarkistaa nopeasti missä jamassa laite makailee. Firmwaren päivittäminen tapahtuu niin ikään web-sivulta, laite haistelee uusimmat päivitykset ja ilmoittaa niistä sisäänkirjauduttaessa. Myös asennettujen lisäsovellusten päivitys tapahtuu helposti nappia painamalla.

Web-pohjaisen hallintakonsolin käyttö on erittäin suoraviivaista ja jouhevaa.

Verkkolevypalvelin tarjoaa hyvät jako-ominaisuudet, jotka ovat olleet todella hyödyllisiä useamman työaseman taloudessa. Päätelaitteiden määrä tuntuu kasvavan vuosi vuodelta, joten on tärkeää päästä käsiksi omiin tiedostoihin päätelaiteriippumattomasti. Tässä tarkoituksessa ZyXEL NSA310 on lunastanut lupauksensa loistavasti. Vielä ei ole tullut vastaan laitetta, jolla ei olisi päässyt tiedostoja selaamaan ja kirjoittamaan levylle. Käytössä on ollut satunnaisesti myös FTP- ja HTTP-palvelimet, jotka ovat toimineet niin ikään loistavasti. Varsinaisten media-ominaisuuksien kuluttaminen on jäänyt vähemmälle, koska lähes kaikki toistaminen on tapahtunut suoraan työaseman toisto-ohjelmalla/resurssienhallinnalla. Printtipalvelin on tullut testattua myös toimivaksi, kuten ulkoisen levyn liittäminen laitteeseen. Tiedostojen upload-ominaisuuksista löytyy mm. YouTube, Flickr ja  Dropbox. Download servicella onnistuisi myös torrentien lataukset suoraan NAS-purkin omalla sovelluksella. Myös niin sanotun personal cloudin rakentaminen onnistuu sisään leivotun Polkastin avulla kivuttomasti.

ZyXEL NSA310 on toimittanut virkaansa kunnialla noin 1,5 vuotta. Purkki ei ole sekoillut ja kaatuillut itsestään tai jättänyt jotain toistoa kesken kertaakaan. Voin sanoa hyvällä omallatunnolla, että laatu on ollut kiitettävällä tasolla kokemusteni perusteella. Myöskään Western Digitalin kiintolevyn kanssa ei ole ollut ongelmia, huolenaihetta on lähinnä aiheuttanut toisinaan levyn kestävyys pitkässä juoksussa. Hintaluokan kompromissina on suorituskyky, jolla tässä tapauksessa viittaan levylle kirjoitus- ja lukunopeuksiin. Nykyään tämä pelkkä NAS-palvelinkotelo irtoaa Verkkokauppa.comista 64,90€ hinnalla, joka on todella huokea. Tästä löytyy nykyään myös päivitetty versio NSA310s sekä kahden kiintolevyn kotelot NSA320 ja NSA325(v2). Tätä vanhempaa mallia en välttämättä ostaisi uusien mallien ollessa markkinoilla, mutta huono valinta ei tämäkään kokonaisuutena ole. Ensi kesän projektina tuleekin olemaan uuden NAS-palvelimen hankinta, johon saa vähintään 2 kiintolevyä kiinni. Katsotaan mihinkä valinta osuu silloin!

Samsung Galaxy Core Plus - halpisluokan haastaja

Puhelimen design on tuttua Samsungia. Kuvan lähde: Samsung.com

Vanha kakkospuhelimeni ZTE Blade (gen2) tuli vajaan kolmen vuoden käytön jälkeen tiensä päähän ja seuraajaa piti alkaa etsiä muutama viikko sitten. Asetin tulevalle puhelimelle hintakaton 200€, johonka piti saada itse puhelin, mahdollinen muistikortti sekä muut lisähärpäkkeet. Useiden vertailujen jälkeen puhelimeksi valikoitui Samsung Galaxy Core Plus. Lisäksi hankin tälle kaveriksi Kingston 8GB SDHC Class 10 -muistikortin. Yhteishintaa näille tuli 185,80€, joten 200€ budjetti alittui hieman. Vahvana vaihtoehtona luurille oli Motorola Moto G, mutta suuren kokonsa ja takuutasioiden (ei saatavilla kotimaassa) vuoksi jätin sen kuitenkin hankkimatta. Ei olisi varmaan ollut hullumpi valinta sekään.

"Vahva ja tyylikäs älypuhelin", näin mainostaa Samsung verkkosivullaan Galaxy Core Plus -puhelimesta. Puhelimen muotokieli noudattaa hyvinkin tuttua Samsungin linjaa, ulkoisesti tätä voisikin äkkiseltään luulla esimerkiksi Samsung Galaxy S3:ksi. Muotoilu miellyttää omaa silmääni ja puhelin sopii käteen loistavasti. Puhelin ei tunnu eikä näytä halvalta, vaan antaa jämäkän laatuvaikutelman. Painoakin on juuri sen verran, ettei se tunnu lelulta.

CPU-Z:n sekä AnTuTu Benchmarkin antamia tietoja.

Suorituskyvystä vastaa Cortex A9 tuplaydinprosessori 1,2GHz kellotaajuudella ja RAMia on siunattu 716MB. Tallennustilaa on vakiona 4GB, josta sovellusasennuksia varten on varattu tilaa 2,18GB. Tähän yhdistettynä 8GB muistikortti, on tilaa asennuksille käytännössä ~9,5GB. Softapuolesta vastaa Android 4.2.2 Samsungin omilla kustomoinneilla höystettynä. Vakio launcherilla puhelin toimii melko nopeasti ja sulavasti. Sovellusten latausajat ovat tasaista keskitasoa, satunnaiselta nykimiseltä ei kuitenkaan vältytä varsinkin moniajotilanteissa. Nova Launcherin asentamalla käytettävyys nopeutui useita prosentteja, alkuun tuntui kuin alle olisi laitettu järeämpää rautaa. AnTuTu Benchmark antaa tulokseksi 11601 "Good", näillä pisteillä laite menee karvan verran ohi Samsung Galaxy S2:sta. Pisteet jäävät noin kolmasosaan high-end -laitteista, mutta kyseessä onkin hyvin edullinen puhelin. Suorituskyky on sekalaisessa käytössä tasaisen tyydyttävää.

Sovellusvalikoima on tunnetusti Google Play:ssa kattava. Esiasennettuja sovelluksia oli yllättävän paljon ja positiivinen yllättäjä oli Dropboxin 50GB ilmainen tila 2 vuodeksi. Toinen erikoisuus laitteessa on Samsung Apps, joka on Samsungin oma sovelluskauppa. Valikoima ei ole yhtä laaja kuin Google Playssa, mutta tarjolla on Samsungin laitteille optimoituja sovelluksia.

Lähikuva huonossa valossa on rakeinen, mutta yllättävän valoisa.

Näyttö on hyvän kokoinen, 4,3", ja se tuottaa yllättävän hyvää kuvaa tarkkuuden ollessa 480x800 pikseliä, 217 pikselitiheydellä. CPU-Z ja AnTuTu Benchmark tosin näyttävät screen densityn olevan 240 dpi, tiedä tuota sitten mihinkä uskoa. Oli miten oli, huipputarkkuudesta ei ole kyse, mutta tässä hintaluokassa OK. Näytön alareunassa olevat näppäimet eivät ole valaistut, joka on hieman häirinnyt pimeässä käyttöä. Samsungin laitteissa tällaisesta ominaisuudesta saisi pulittaa huomattavasti enemmän. Tämä lienee kuitenkin tottumiskysymys, eipä tuo iPhone 5:n kotinäppäinkään taustavaloa tuota.

Kamera on tullut havaittua melko surkeaksi heti ensi alkuun. 5 megapikselin kamera tuottaa melko suttuista kuvaa, värit eivät tallennu oikein ja tarkkaa kuvaa on vaikea saada aikaiseksi. Luonnonvalossa saattaa kokea onnistumisia, mutta sisätiloissa ja huonossa valossa jälki on miltei vääjäämättä surkeaa. Led-salama tekee kuvat valkoisiksi ja ilman salamaa ne jäävät pimeiksi, kompromissia ei tunnu löytyvän. Paljon kuvaavalle ja puhelimen kameraa arvostavalle tämä laite ei siis sovellu.

NovaLauncher KitKat-kuvakkeilla.

Akunkesto on ollut sekalaisella käytöllä 1-2 päivän luokkaa. Sekalainen käyttö sisältää muutamia lyhyitä puheluita, WiFin sekä 3G:n yli nettisurffausta noin 30min per päivä sekä Facebookin, Twitterin ja sähköpostin selailua. Yhteydet toimivat raudan puolesta luvattujen nopeuksien puitteissa, eikä niiden kanssa ole ollut ongelmia. Haasteellisempaa on ollut löytää toimivaa ratkaisua WiFi/3G-yhteyksien hallintaan, jota ei vielä ole tullut vastaan. Äänenlaatu puheluissa on tyydyttävällä tasolla, välillä ääni kuulostaa siltä kuin itsellä olisi ämpäri päässä. Samoin hälytysäänet kuulostavat hieman ämpärimäisiltä varsinkin kovalla volyymilla. Ei nyt kuitenkaan niin pahasti, kuin ZTE Bladessa.

Ennen ostopäätöstä luin puhelimesta useampiakin kiistanalaisia arvosteluja. Puhelin ei saanut kovin montaa ylistävää kommenttia, lähinnä designia kehuttiin ja loppu oli keskinkertaista. Omat käyttökokemukset ovat vahvistaneet näkemystä puhelimen vakaasta, mutta paikoittain hidastelevasta toiminnasta. Toistaiseksi en ole saanut puhelinta jäätymään tai boottautumaan itsestään. Kamera on puhelimen selkeästi heikoin lenkki. Jos kaipaat puhelimeen hyvää kameraa, unohda tämän puhelimen hankinta. Akunkesto on yllättänyt toistaiseksi positiivisesti, kuten myös suorituskyky, vaikka paikottaista hidastelua onkin havaittavissa. Oma käyttö tällä laitteella on puheluiden/viestien lisäksi lähinnä nettisurffailua, sosiaalisen median pläräämistä ja meilien lueskelua. Tarkoitus on pitää tätä myös reissuluurina, johonka uskon puhelimen soveltuvan loistavasti. Hinta-laatusuhde on laitteen kohdalla mielestäni hyvä, vaikka hieman edullisempikin se voisi vielä olla. Kaiken kaikkiaan laite on tutustumisen arvoinen paketti, jos hakusessa on alle 200€ laite. Nähtäväksi jää kauanko tämä laite kestää!





 

Chromebookia hankkimassa? Kokeile ensin Cr OS Linuxia!

HP Chromebook 14 on vain 2,06cm paksu ja painaa pari kiloa. Kuvan lähde: Google

Chromebookit ovat rantautuneet Suomeen ja niitä on alkanut näkyä mainoslehtien sivuilla. Mainoksissa luvataan hyvää suorituskykyä, turvallisuutta ja hyvää sovellusvalikoimaa. Chromebookit ovat, kuten nimikin viittaa, Chrome OS -pohjaisia laitteita. Toisin sanoen sisällä sykkii linux-käyttöjärjestelmä, joka on Googlen muokkaama. Laitteisiin voi asentaa myös muita linuxeja, mutta mm. näytönohjaimen ajureiden kanssa voi tulla ongelmia. Itseäni kiinnostaisi hankkia tällainen web-käyttöön. Voisipa  blogin kirjoittelu sohvalla olla näppärää kevyellä, mutta kuitenkin riittävän suurella näytöllä varustetulla Chromebookilla. MacBook Airin hintaan verraten melko helppo valinta, jos käyttötarkoitus on vain kevyt surffailu.

Muutamia arvosteluja lukeneena Chromebookin pitäisi soveltua erinomaisesti online-sisällön kuluttamiseen. Koko käyttöjärjestelmä perustuu online-ajatukseen, koska kaikki sovellukset toimivat Internetin yli. Sovellukset ovat vain linkkejä Googlen palveluihin, kuten Gmailiin tai Dokumentteihin. Mikäli läppärin tarkoituksena on vain käyttää Intenet-palveluita, 11.6"-14" näyttö ei ole liian pieni ja hinta ei saa olla päätä huimaava, kannattaa tähän laitteeseen ehkä tutustua tarkemmin. Saatavilla on muutamia malleja, 3G-modeemi löytyy myös optiona.

Cr OS Linux käynnistyy suoraan Chromiumiin. Esillä ovat yleisimmät sovellukset.

Millainen Chromebookin käyttöjärjestelmä sitten on? Mikäli tämä kysymys pyörii mielessä, etkä halua mennä liikkeeseen tekemään pikatestauksia, voit saada Chromebookin kaltaisen kokemuksen Cr OS Linuxilla. Voit luoda boottaavan USB-tikun ja kokeilla käyttistä jossain koneessa. Itselle tutumpi ja helpompi tapa on kuitenkin tehdä virtuaalikone, jolla käynnistää käyttöjärjestelmä. Käyttistä ei siis suoranaisesti tarvitse edes asentaa, vaan tätä voi käyttää "live-kokeiluna", kuten useita muitakin linux-jakeluita. 

Sovellusvalikoima on käytännössä linkkikirjasto Googlen tarjoamiin palveluihin, kaikki tarjolla olevat "sovellukset" avataan Chromium-selaimella. Vakiona ovat edustettuina mm. Gmail, Google Calendar, YouTube, Google Docs ja Angry Birds. Lisää sovelluksia saa Google Playsta ja Chrome Webstoresta. Cr OS Linuxin mukana toimitetaan liuta muitakin sovelluksia, kuten LibreOffice, Pidgin, GIMP ja Banshee. Käytän itse suurimmaksi osaksi Internet-selainta sekä satunnaisesti kuvan- ja tekstinkäsittelyohjelmia, joten nämä löytyvät tästä paketista. Cr OS Linuxiin saa asennettua muitakin sovelluksia, kuin Chromiumin päällä toimivia, se on suurin ero oikeaan Chrome OS:ään.

Nykyään monet palvelut ja sovellukset toimivat Internet-selaimen päällä niin hyvin, ettei perinteisiä sovelluksia tarvita niin paljoa. Olen ollut jo vuosia Googlen palveluita paljon kuluttava käyttäjä, joten ne ovat tuttuja entuudestaan. Cr OS Linux tarjoaa kaiken Internet-sisällön ja päälle vähän muutakin extraa. Ikkunointimanagerina tässä käyttöjärjestelmässä toimii Cinnamon. Kevyempikin se voisi olla, mutta Cinnamon ajaa asiansa hyvin. Käyttöjärjestelmä on erittäin kevyt, joten se pyörii vanhemmallakin koneella mainiosti. Windows-sovelluksien emulointia varten löytyy myös Wine esiasennetuna, tätä ei Chrome OS luonnollisesti myöskään tarjoa.

Menun takaa löytyy lisää sovelluksia, säätömahdollisuuksia ja esimerkiksi sammutusnappi.

Cr OS Linux tarjoaa siis Chromebookin kaltaisen kokemuksen, jossa ei sinällään ole mitään maata mullistavaa. Käyttö ei ole niin rajoitettu online-sisältöön, kuten Chrome OS:ssä. Rankkaan pelikäyttöön tai videoeditointiin kumpaakaan alustaa ei ole luotu. Googlen palveluita paljon hyödyntävälle kynnys oppia Cr OS Linuxin käyttö on hyvin matala, eihän pääikkunassa ole kuin muutama hassu painike mistä valita.

Kannattaako Chromebookia edes harkita vaikka kakkoskoneeksi tai reissukaveriksi? Mielestäni kannattaa. Softapuolen (ja raudan) rajoitukset tiedettäessä enemmän itseäni mietityttää Chromebookin komponenttien laatu. Pitänee käydä tutkimassa jossain liikkessä millainen kapistus on livenä. Mistään high-endista ei tietenkään ole kyse, joten odotukset eivät ole pilvissä. Mielenkiintoistahan tässä online-ajatuksessa on se, että kaikki mitä teet Chromebookilla ja tallennat Googlen pilveen, on käytettävissä millä tahansa päätelaitteella, josta on pääsy samoihin palveluihin. Päätelaiteriippumattomuus on tätä päivää ja mielestäni Chromebook tukee sitä ajatusta loistavasti. Ajatus Chromebookin hankkimisesta kutkuttaa, mutta nähtäväksi jää tulenko sellaista hankkimaan. Säätöpotentiaalia täysveriseksi linux-koneeksi kuitenkin löytyy, joten mielenkiintoni se ainakin herätti!